Pieni kouluyksikkö on edullinen ympäristö erilaisille pedagogisille innovaatioille. Moderni teknologia tarjoaa rajattomat mahdollisuudet toteuttaa mm. etäopetusta verkkopedagogiikan avulla. Yhdysluokkapedagogiikka on haaste opettajalle toteuttaa ongelmakeskeistä, eheyttävää opetusta, joka hyödyntää ympäristön asiantuntemusta ja elinkeinoelämää.
Kyläkoulu on edelläkävijä ns. 'vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa', joka on uusien koululakien edellyttämä opetusjärjestely. Eri-ikäiset oppilaat vaikuttavat myönteisesti toistensa kehitykseen esim. itsetuntoon, identiteettiin ja minäkuvaan. Monet tärkeät taidot ja tiedot opitaan luonnollisissa olosuhteissa, joissa esiin nousevat ongelmat ratkaistaan yhteistoiminnallisesti. Työskentelytapa muistuttaa tutkimuksen tekemistä, jossa opettaja ottaa huomioon opetusta suunnitellessaan oppilaiden taustan, vanhempien, koulun muun henkilökunnan osaamisen ja laajemman yhteisön. Yhdessä oppilaiden kanssa asetetaan oppimisen tavoitteet, ongelmat, kehitetään menetelmät sekä haetaan ongelmiin vastaukset. Juuri tällainen oppiminen on se tekijä, jolla suomalaiset erottautuivat kansainvälisissä koulusaavutustutkimuksissa.
Tutkimusten mukaan oppimistulokset ovat parhaat pienessä noin 15 oppilaan ryhmässä, jossa voi olla eri-ikäisiä ja eritasoisiakin oppilaita. Oppilaiden itsetunnon ja korkeatasoisen oppimisen kannalta tärkeintä on se, miten paljon jokainen oppilas saa yksilöllistä palautetta opettajaltaan ja miten paljon aikaa opettajalla on hänelle.
Koulutuksen tasa-arvo toteutuu kyläkouluissa hyvin, sillä esim. erityisopetus voidaan hoitaa usein samassa opetusryhmässä. Lasta ei tarvitse siirtää muualle. Samalla jopa säästetään kustannuksissa. Lapsi saa olla lähellä kotia, ja turvalliset ihmissuhteet säilyvät eikä lapsi leimaudu. Myös esiopetus on voitu järjestää hyvin kyläkouluyhteisössä. Tästäkin on luotettavia tutkimustuloksia saatavissa.
Moderni kyläkoulu on edelläkävijä kansainvälistymisessä, jota pidetään maamme henkisen ja taloudellisen kehityksen kulmakivenä. Kyläkoulut menivät ensimmäisinä mukaan EU -ohjelmiin. Koulujen kielitaitoiset opettajat vetivät mukaan muita opettajia ja kouluja. Kyläkoulujen opettajat ovat verkottuneet myös kansainvälisesti. Koulun opetus- ja kasvatustyöhön kansainvälistyminen on tuonut uusia sävyjä; aitoa innostusta muiden maiden elämään ja ihmisiin sekä motivaatiota kielen opiskeluun. Suomalaisen kyläkoulun oppilas elää keskellä maailmankylää; sen aktiivisena jäsenenä.
Kyläkoulun opettajan työ on vaativaa ja haasteita täynnä. Se edellyttää laaja-alaisten tietojen ja taitojen hallinnan lisäksi organisaattorin, suunnittelijan sekä yhteistyön taitoja. Opettajalla saattaa olla useita yhteistyökumppaneita, joille hän voi antaa perinteisesti itselleen kuuluneita tehtäviä. Opettaja ei tarvitse tehdä työtään yksin. Hän voi toteuttaa itseään ja hyödyntää erityistaitojaan sekä luovuuttaan vapaammin pienessä kouluyksikössä kuin suuressa koulussa olisi mahdollista. Hän saa apua vanhemmilta ja koulun muulta henkilökunnalta. Opettajan työ kyläkoulussa on esimerkki uudenlaisesta opettajuudesta, jossa on keskeistä monipuolinen yhteistyö vanhempien ja muidenkin asiantuntijoiden kanssa sekä verkottuminen muiden kanssa.