Suomen lähikoulut ry on päättänyt vuosikokouksessaan 21.01.06 lähettää presidenttiehdokkaille avoimen kysymyksen koskien erityisesti maaseudun lasten koulutuspalvelujen turvaamista tasa-arvon näkökulmasta.

AVOIN KYSYMYS PRESIDENTTIEHDOKKAILLE - KYSYMYKSIÄ ARVOJOHTAJILLE

Kouluverkon voimakas karsiminen, erityisesti maaseudun kyläkoulujen lopettaminen, on heikentämässä lasten koulupalvelujen saatavuutta ja samalla maaseudun asukkaiden sivistyksellisiä oikeuksia sekä yhdenvertaisuutta.

Selvitykset osoittavat, että koulutuksen tehokkuus on heikentynyt ja opetuksen sekä oppimisen edellytykset ovat jo uhattuna. Erityisopetuksen tarve on voimakkaasti lisääntynyt luokkakokojen kasvaessa.

Keväällä 2005 perustettu Suomen lähikoulut ry haluaa kysyä arvoisilta presidenttiehdokkailta:

• Miten te arvojohtajina haluatte vaikuttaa koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen

• Mikä on teidän kantanne koulun kehittämiseen maaseudulla palvelukeskukseksi, jonka piirissä voidaan tuottaa myäs ateria-, päivähoito-, vapaa-aika- ja virkistyspalveluja niitä tarvitseville

• Miten te suhtaudutte yksityiskoulujen perustamiseen yhtenä vaihtoehtona maaseudun koulupalvelujen turvaamisessa

Hallitus antoi eduskunnalle esityksen kuntien valtionosuusperusteiden uudistamisesta vuoden 2006 alusta alkaen. Esityksessä poistettiin pienten koulujen ns. yksikköhinnan korotus aivan syrjäisintä Suomea lukuun ottamatta. Suomen lähikoulut ry. jätti vetoomuksen Suomen eduskunnalle pienten koulujen verkkokertoimen säilyttämisestä. Parissa viikossa yhdistys keräsi vetoomukseen noin 24 000 nimeä aidolla signeerauksella eri puolilta Suomea.

Valtionosuusperusteista äänestettiin eduskunnassa: Jaa-ääniä tuli 93, Ei-ääniä 74, tyhjiä 0 ja poissa oli 32 edustajaa. Pienten koulujen verkkokertoimen poistaminen valtionosuusesityksessä on viesti maan korkeimmalta päättämistaholta koulutuksen keskittämiseen. Keskittäminen heikentää opetuksen laatua, ja on isku maaseudulle ja koko Suomen asuttuna pitämiselle. Uudistus johtaa käytännössä satojen kylä- ja kaupunginosakoulujen lakkauttamiseen ja suurkoulujen perustamiseen.

Kun kouluja suljetaan, opetusryhmät kasvavat, koulumatkat pitenevät ja maaseudun väestökato kiihtyy. Tehokkuuteen tähtääminen koulu- ja luokkakokoa kasvattamalla ja kouluverkkoa karsimalla johtaakin päinvastaiseen tulokseen. Kodit ja koulu etääntyvät jolloin vanhempien, lasten ja opettajien yhteisöllinen vuorovaikutus heikkenee. Oppimisvaikeuksien ja käyttäytymishäiriöiden havaitseminen ja niihin yhdessä puuttuminen vaikeutuu.

Suomen lähikoulut ry:n mielestä perusopetuksen järjestämisessä Suomessa tarvitaan yhä edelleen monimuotoisuutta pedagogiassa eli myös yhdysluokkaopetuksen arvostamista, erikokoisia kouluja ja paikallisuuden huomioimista. Lisäksi tarvitaan joustavuutta eri hallintokuntien välillä kehittää kouluja palvelukeskuksiksi alueellaan. Suomen kunta- ja palvelurakenne on muuttumassa, mutta lapsen oikeutta saada koulutusta peruspalveluna lähellä kotia riippumatta asuinpaikasta ei pidä heikentää.

Presidentti ei päätä valtionosuuksista, mutta presidentti on arvojohtaja. Perusopetukseen osallistuvat kaikki lapset. Lukuisat suomalaiset vanhemmat ja päättäjät eri puolelta Suomea haluavat kuulla mielipiteenne koulukeskustelusta. Niinpä Suomen lähikoulut ry. osoittaa avoimen, julkisen kysymyksen Teille, arvoisat presidenttiehdokkaat: Mitä mieltä olette pienistä kouluista ja pienimpien lasten perusopetuksen järjestämisestä ?

Kunnioittaen

Suomen lähikoulut ry.

Taina Peltonen
yhdistyksen puheenjohtaja
kasvatustieteen tohtori, sivistystoimenjohtaja-rehtori (KT)
Kärsämäki
040 750 8936, taina.peltonen_AT_karsamaki.fi

Eira Korpinen
kasvatustieteen, erityisesti opettajankoulutuksen, professori
Jyväskylän yliopisto
0400 850 411, korpinen_AT_edu.jyu.fi

Risto Ahonen
viestintäsuunnittelija
Jämsä
0400 640 630, risto.ahonen_AT_pp.inet.fi